Kennel Kerten

Vuosi on aika lailla lopuillaan ja voisinkin tässä muistella mennyttä vuotta.

Vuosi 2009 on ollut näyttelyiden osalta aivan uskomaton. En olisi ikinä uskonut tällaiseen menestykseen, jos joku olisi tätä vuosi sitten ennustanut.

Menestynein koirista on tietysti Valtti, joka tahkosi itselleen 12 sertiä, 5 Suomen CACIB:a, kaksi titteliä (BDSG09 ja PMV-09) ja vieläpä Saksan CACIB:n. Tervakoskella Valtti otti sensaatiomaisen BIS-4- sijoituksen, jonka ansiosta Valtti varmisti paikkansa Suomen menestyneimpien malamuuttien joukossa. Valtin kanssa on aina yhtä mukava lähteä näyttelyyn, koska Keke on aina ihan täysillä mukana ja esiintyy aina itsevarmasti, eikä "huonoja päiviä" oikeestaan ole.

Myös kääpiöt kävivät piipahtamassa kehissä. BB aloitti ja lopetti näyttelykautensa kahteen sertiin kahdesta näyttelystä. Kiitokset vaan muille että ette tuoneet uroksianne! Nyt odotellaan syyskuun synttäreitä jotta päästään yrittämään valioitumista. BB on majaillut Siritan luona kohta kolmisen kuukautta ja herrasta on tullut jos mahdollista, vieläkin hurmaavampi. Siiri kävi myös parissa näyttelyssä, parhaana tuloksena vara-sert. Siirin mahtava luonne on kuitenkin sitä, mistä Siiri vetää pisteet kotiin, mikä itsevarmuus tätä saksatar!

Vuoteen mahtui myös huolta ja murhetta. Hilma taisteli hengestään tehohoidossa, kun käärme puri neitiä. Hiltunen osoitti, että ei ole heikkoa tekoa ja on kaikkien onneksi toipunut täysin. Ensi vuonna toivon mukaan saamme mainostaa pentuja "sitkeästä emälinjasta".

Ensi vuonna aion näillä näkymin jatkaa samaan tyyliin. Näyttelyitä kierrellään tasaiseen tahtiin ja parit pennutkin on luvassa. Toivon mukaan menestys on vähintään yhtä hyvä kuin tänä vuonna!

Taas on se aika vuodesta, kun on perinteinen Messari. Tänä vuonna Voittaja oli Lauantaina ja sunnuntaina PMV. Valtti oli ilmoitettu molempiin ja avoimeen luokkaan. Lähdin Helsinkiin lauantaiaamuna hyvissä ajoin. Olin pienten vastoinkäymisten jälkeen perillä heti kahdeksan jälkeen. Ei sitten muuta kuin tavaroiden purku ja kehän alkamisen odottelu.

Ennen malamuuttien alkamista kävimme Suskin kanssa todistamassa kuinka Katrin amerikankettukoirat Bobby ja Weezer olivat Suomen väelle hieman liian kettukoiria... Kuulimme jos jonkinlaista kommenttia kehän laidalla. No, onneksi Weezer oli sentään VSP, Bobbyn saadessa EH.

Malamuuteilla oli tuomarina tanskalainen Henrik Soeborg, joka oli arvostellut malamuutit Tartossa marraskuussa. Ensimmäisenä kehään Suskin Tyson, joka voitti luokkansa ERI:llä. Avoimeen seuraavaksi Valtti. Tuomari liikutti koiria tosi kauan ennen laatuarvosteluita, mikä tietysti sopi meille. Tai niin luulin. Valtti sai nimittäin pitkästä aikaa EH:n! Keke oli tuomarin mielestä liian lyhyt ja suora edestä ja purenta liian tiukka. Mun ilme oli varmaan näkemisen arvoinen! Avoimessa luokassa ei saanut ERI:ä kukaan ja Valtti sijoittui kauheen sekasorron jälkeen toiseksi. Ei paljon naurattanut... Valtin isä Nuuttikin sai EH:n, sukuvika varmaan. No, onneksi Tyson voitti urokset, tuli sentään titteli "kotiin päin".

Nartuissa Valtin sisko Jade oli PN1 ja täti Dixi oli PN2. Tässä välissä ehdin jo juosta suursnautserikehälle ottamaan tilanneraporttia handlattavista koirista. Suursnautserit alkoivat juuri kun malamuuteissa valittiin ROP:a. Tyson voitti ja Jade oli VSP. Valtti oli tietysti kasvattajaluokassa ja samaan aikaan piti olla riisenikehässä. Kun Suskille ojennettiin KP- ruusuke, tuuppasin Valtin Teron kouraan, sanoin "Sori" ja syöksyin riisenikehään. Ehdin just ottaa King Kongin ja suoraan kehään. Ei paljon ehtinyt jännittämään. Kingis oli luokassaan toinen. Seuraavassa luokassa mulla oli Suvin Pedro (Stablemaster's Azkaban) joka oli myös toinen luokassaan. Pedro ei sijoittunut PU- luokassa. Sissin Bodari (Refrain Bodybuilder) oli PU2. Nartuissa esitin vielä PN- luokassa Virpin Ziggyn (Refrain Dream With Me), joka oli voittanut valioluokan ja voitti nyt myös nartut! Sissi vei Ziggyn ROP- kehään ja odotetusti uros voitti.

Sunnuntaina oli päivä uusi. Olin yön Sissin B&B:ssä ja hyvin nukutti! Aamulla aloitettiin riiseneillä. Esitin Pedron avoimen luokan voittoon, mutta taaskaan ei irronnut sijoitusta PU- luokassa. Sen sijaan mun suosikkini ja kahden viikon ajan hoidokkini King Kong otti ja voitti urokset! Tässä välissä lähdin malamuuttikehälle.

Odotukset ei olleet kovin korkealla edellisen päivän johdosta. Tuomarin oli Erna Upmeijer, joka on malamuuttikasvattaja. Tyson kävi kehässä jäämässä toiseksi nuortenluokassa. Valttikin jäi toiseksi avoimessa luokassa, sentään tänään ERI:n saaneena. Tässä välissä menin katsomaan miten riiseneissä menee ja niinpä olin taas kehässä Ziggyn kanssa. Ei tullut sijoitusta PN- luokassa tänään, mutta aina yhtä tyylikäs veteraani Lyyli voitti nartut. Onnittelut! King Kong oli lopulta ROP. Hyvä Kingis! Onnittelut hoitotädille Marille, saattaa olla, että Kingis jää pitoon...

Malamuuteissa oli saatu urokset arvosteltua ja ei kuin PU- kehään. Valtin isä Nuutti oli valioiden toinen. Tuomari juoksutti koiria ensin kaksi kierrosta ja otti sitten neljä parasta jatkoon. En tiedä mitä muut urokset olivat, mutta Valtti oli jatkossa ja luokan voittanut ei. No, kilpailu jatkuu ja lopulta kaksi koiraa oli jäljellä. Tuomari juoksuttaa ja laittaa Valtin voittamaan. Kehätoimitsija sanoo tuomarille, että tämä oira oli toinen luokassaan, johon tuomari toteaa, että Valtti liikui parhaiten ja siksi hän nostaa sen voittamaan. Ihan uskomatonta! Meidän Keke PMV-09!!!

Narttuja arvosteltaessa meno oli samanlaista. Jade oli luokkansa toinen ja Dixi voitti valiot. Dixi oli PN3 veteraanin ja nuorten luokan nartun jälkeen. ROP- kehässä siis Valtti ja nuorten luokan narttu. Tunnelma oli mahtava. Riiseniväki ja kääpiöporukkaakin oli tulleet katsomaan ja taputtamaan Valtille. Tuomarin silmään narttu oli kuitenkin parempi, joten Valtti VSP. Kuulin taputukset alkuun, mutta en huomannut kaikkia ystäviäni kehän laidalla. Kiitokset kaikille kannustuksesta!

Urheesti katsoin vielä kaikki ryhmät loppuun ja sitten ajelin rauhassa kotiin. Ryhmässä King Kong oli upeasti RYP4!!! Melkein tuli tippa linssiin... Onneksi seuraava näyttely on vasta yli kuukauden päästä, nyt hyydyttää innokaampaakin kävijää! Loppuun vielä kuva kehästä:

Vihdoinkin tänne Pirkkalaan tuli pakkanen!

Keskivíikkona lähdin koirien kanssa metsään ja näky oli uskomattoman kaunis. Puut olivat valkoisia huurasta ja aurinko paistoi. Olis pitänyt ottaa kamera mukaan! Sää oli niin hieno, että oli suorastaan ilo ulkoilla. Ja mikä parasta, kotiin palatessa ei tarvinnut pestä yhtään tassua!

Ulkoilua tässä tarvitaankin, sillä mun ja Valtin laihis jatkuu... Messariin on aikaa vielä viikko ja jännitys kasvaa...

Turku KV oli järkännyt tänä vuonna aikataulunsa niin, että malamuutit alkoi vasta lähempänä kahta iltapäivällä. Aamulla ehti hyvin juoda kahvit, pestä koiran ja ajella rauhassa näyttelyyn. Näyttelyyn oli ilmoitettu taas vain Valtti, lupaan parantaa tapani ja ilmoitella myös kääpiöitä. Eli siis aluksi hampaattoman mummon Muskan, koska se on ainoa joka on kohta turkissa!

Valtti oli ilmoitettu ensimmäistä kertaa avoimeen luokkaan. Niinpä oli ihan outoa, jäädä kehän laidalle kun Suski meni kehään Tysonin kanssa. Tyson voitti nuorten luokan, tottakai! Valtin luokassa oli kolme urosta ja Valtti voitti luokkansa. Paras uros luokassa Valtti oli toinen ja Tyson voitti! Hyvä Tyson! Vaikka olenkin tunnetusti aikas voiton/kilpailunhaluinen, niin nyt voin sanoa, että Tyson voitti ansaitusti. Valttiin on päässyt hiipimään (minä ja Wexi olemme syöttäneet) reippaasti ylipainoa. Liikkeet eivät olleet yhtään vapaat vaan Valtti oli lähinnä tuskanen liikkeissä. Lisäksi sen maha roikkui ja läskit vaan hyllyi puolelta toiselle (kummallakin meistä). YÖK! Eli sekä Valtti että handleri laihikselle, ei auta muu.

Kun Valtin siskolikka Jade voitti nartut, niin sain kunnian mennä Jaden kanssa ROP- kehään. Jadella oli just juoksun parhaat päivät ja neiti oli hyvinkin miehenkipeä. Jaden liikkeisiin tuli kunnon draivi, kun Tyson siirrettiin Jade eteen juoksemaan! Tyson voitti rodun, liekö auttanut matkalle jäänyt Suskin kenkä... Ryhmässä Tyson oli vielä kaiken kukkuraksi RYP4! Mahtava päivä ja mukava oli taas turista kukkatuoleissa. Kaksi viikkoa Messariin... 

No, pitkähköstä talvilomastaan huolimatta ei se Vito kauaa jaksanut porskuttaa. Maanantaiaamuna rengas oli taas tyhjänä. Wexi toi mulle renkaankorjausvaahtoa, mikä auttoi kummasti.

Eilen illalla kuulin pahaenteistä rohinaa edestä. Pikaisen tutkimuksen jälkeen todettiin, että vika on jarruissa. Onneksi autotallissa oli vielä Viton mentävä kolo, joten Wexi ajoi sen takaisin talliin. Lopullinen diagnoosi on, että jarrupalat ja -levyt uusiksi ja jotkut suojakumit myös.

Alkaa mennä pikkuhiljaa hermot paitsi mulla, myös Wexillä. Ei varmaan oo kivaa viettää kaikki vapaa-aikansa autotallissa korjaamassa autoa. Eli jos vielä siitä autosta hajoaa jotain, saattaa olla että harkitsen meidän yhteiselon loppumista. Ehkä.

No niin, taas on käyty Jyväskylässä.

Mirja toi Monan mulle perjantaina pikkujouluihin (TIEDETÄÄN!!!), jotta vien sen kehään Jyväskylässä. Mirjalla oli muuta menoa ja pittähän sitä auttaa kaveria jos vaan voi! Muutaman tunnin yöunilla ampasin lauantaiaamuna matkaan lomalta palanneelle Vitolla Valtti ja Mona kyydissä. Matka meni hyvin, onhan toi kosla levännyt yli kuukauden, joten nyt pitäis jaksaa. Suuttimet on kuosissa ja karstat pois. Hyvin jaksoi mun espanjassa marokkolaisten kasaama saksalainen perille. Olin itsenikin suureksi hämmästykseksi ensimmäisenä häkkialueella! Koskaan aikaisemmin tällaista ei ole tapahtunut, joten hetki meni pyöriessä ympyrää ja paikkaa valitessa. Onneksi alueelle tuli nopeesti muitakin etten mennyt vallan sekasin tästä yksinäisyydestä.

Ensimmäisenä kehään sertiä vaille valio Vaakku eli Eisern Weiss Wagner tuloksena PU3, kyllä otti päähän! No, ei muuta kuin Mona eli Niwigga's White Mona Lisa narun päähän ja kehää valloittamaan, tuloksen PN3! HITTO! Otti vielä enemmän päähän! Tuomari kyllä selvästi tykkäs Monasta, mutta kun Mona päätti, että ei halua enää yhtään kulkea ton oudon akan kanssa, niin sit tulos oli tämä. No, ei muuta kuin uutta matoa koukkuun ja vielä yksi koira kehään. Kannattaa kokeilla myös toista tuomaria, jos se auttais. Valkoisten tuomari antoi kaikille ERI:n, mutta mustien tuomari oli varsinkin aamusta kovin valikoiva. Eli Maaretin Sulo kehään ja juoksuksi. Ja uskomatonta mutta totta, PU2 ja vara-CACIB! Taas vietiin vierestä!!! Onnittelut Arjalle, huonolle ei hävitty.

Ryhmien jälkeen matkasin Suvin kautta Hotel Jaatiseen ja Tomi loihtiman ruoan ja saunan jälkeen sänky kutsui vaikka olis ollut kiva vielä rupatella. Aamulla noustiin hyvissä ajoin että ei varmasti myöhästytä eikä tule kiire. Yhtäkkiä huomaan, että kello on melkein yhdeksän eli ollaan vajaat puoli tuntia myöhässä. Ei hätää, hyvin ehditään kun nyt lähdetään.

Pyörin siinä auton ympärillä ja huomaan, että mun kolme (3) päivää vanhoista talvirenkaista on yksi päättänyt tyhjentyä. Ei hitsin hitsi, suora reitti ilman tuulilasinäkymää (jäätä) huoltoasemalle ja ilmaa renkaaseen. Onneksi matkaa oli vain vajaat 150 metriä. Täytyy sanoa, että ei ole ihan mun vahvinta alaa noi renkaiden täytöt, mutta kun on kiire, niin nopeus omaksua uusia asioita on valttia! Matkalla tehtiin sotasuunnitelma jos vaikka tulis vielä enemmän kiire.Paikan päällä yritettiin kurvata purkupaikalle, mutta meidät ohjattiin tyhjään parkkiruutuun. AIKA HUONO SÄKÄ... Jonoja ei onneksi ollut, joten hyvin ehdittiin. Muut oli kyllä jo vähän huolissaan, kello oli kieltämättä aikas lailla tasan 10. Kauheen hyvä, että toi koiruus siirtyi avoimeen luokkaan, niin jää tota pelivaraa tas enemmän...

Kehässä Valtti oli valttia ja voitti urokset, sai sert:n ja CACIB:n. Suskin Tyson oli PU2. Tuomari oli aikas tiukka, uroksissa vain 4 koiraa sai eri:n. Nartuissa voiton vei oikeutetusti Valtin sisko Jade, kaksikon täti Dixikin sijoittui, en tosin osaa sanoa oliko PN3 tai 4. SORI! ROP- kehässä Valtti jyräsi voittoon. Suskilla oli myös kasvattajaluokka, joka oli luonnollisesti ROP. Kuviakin otettiin, mutta jotenkin se linssi vääristää meidät ihan holtittoman näköisiksi. Mehän ollaan luonnossa aina hyvännäköisiä!

Eipä sitten muuta kuin odottelemaan ryhmiä. Ohimennen hoidettiin siinä myös amerikanakitakehän taputus- ja kannustusosasto, kun aikaa oli. Juttujen taso oli erittäin huono, kuten aina. Hauskaa oli, ei voi muuta sanoa! Ryhmän otti Hans Lehtinen ja Valtti oli täynnä virtaa. No, siitä ei hyvä seuraa, se on fakta. Valtti laukkas kehään mennessä ja olin hieman ylättynyt että meidän otettiin jatkoon. No, Valtti jatkoi samalla askellajilla joten ei sijoitusta tällä kertaa. Ei missään nimessä saa olla pettynyt.

Kotimatka meni onneksi hyvin. Kiitokset Jämsän Shellin reippaalle miesasiakkaalle, joka neuvoi renkaan täydentämisessä. Mona jäi kyydistä ABC:llä, voi sitä surun hetkeä! Ensi viikonloppuna Turkuun, toivottavasti muuten samalla tyylillä paitsi että laukat pois.

Täällä taas!

Reissu oli ja meni. Maailman Voittajassa Sissin koirille urosten JWW- ja WW- tittelit, Valtti luokkansa neljäs. Pitää siis olla tyytyväinen. Majapaikat oli todella hyvät, ei valittamista. Etenkin Bratislavassa yövyimme luksuspaikassa. Paikka oli 70 hevosen ratsastuskeskus, jonka takana oli upeat viiniviljelmät. Aivan mahtava paikka koirien kanssa! Ja miten ystävällinen henkilökunta! Suosittelen!

No, Bratislavasta lähdimme kohti Saksaa, jossa majoituimme Antin ja Claudian luokse yhdeksi yöksi. Saimme pestyä koirat ja muutenkin hoidettua sosiaalista puolta. Saksassa Meni näyttelyissä hyvin. Riisenit voittivat kansallisessa näyttelyssä ja Kingis sai Bundesjugendsieger- tittelin. Valtti sen sijaan ajatteli, että tänne ei ole häviämään tultu ja voitti kumpanakin päivänä. Eli Valtista BDSG-09! Ja mikä hienointa, eka ulkomaan CACIB!

Aikas lyhyt yhteenveto kahdesta viikosta, mutta nyt ei vaan jaksa!

Viime viikon perjantaina vietettiin täällä syntymäpäiväjuhlia. Meidän oma Mummomme eli Muska täytti kunnioitettavat kymmenen vuotta! Muska itse ei huomannut mitään erikoista paitsi että sai kaksi palaa voipullaa. Sen sijaan mulle tuli paniikki edellisellä viikolla ja vein Muskan eläinlääkäriin. Muskalla oli vatsassa patti ja olin jo varma, että se on jotain todella vaarallista! No, ainahan rasva on naispuoliselle vaarallista, joten en kai sitten pahasti ollut väärässä. Muskan hampaat puhdistettiin myös, joten nyt on taas hyvä syödä omenoita!

Tällä viikolla oon havahtunut siihen todellisuuteen, että matka häämöttää ihan ovella. Tänään käytiin Oivassa hakemassa viimeiset leimat papereihin ja kaiken maailman ötökänestolääkitykset. Pyykkiä pitäis pestä ja suunnitella, että mitä ottaa mukaan reissuun. Kokemuksesta voin sanoa, että ei tule olemaan helppoa. Ollaan ennenkin lähdetty reissuun "kevyellä" varustuksella. Asiaa ei helpota se, että tässä ajetaan läpi Euroopan. Bratislavassa on helle, Saksassa viileää ja täällä kylmää. Voi voi, pitää suunnitella että kaikkea voi käyttää kaiken kanssa...

Malamuuttiuroksia on ilmoitettu "vain" reilut 80 kpl, joten saapi nähdä miten käy. Valtti on kyllä hyvä matkustamaan ja esiintyjä ja Sissi on mukana tsemppaamassa, mutta... Yksi haaste on myös se, että mun on todella ihan aikuisten oikeesti lenkkeiltävä ton koiran kanssa siellä reissussa, ettei se sekoa ihan totaalisesti. Tekee kyllä mulle vaan hyvää...

Yritän päivittää kuulumisia reissusta, mutta jos se ei onnistu, niin kotona olen taas 20.10. Tekstareilla saa kiinni...

Kyllä kuulkaa on vaikeaa olla ilman autoa! Mun rakas johtotähteni otti ja päätti viettää talvilomaa. Kun tulin lauantaina töistä ja olin viemässä työkaveriani Mallaa kotiin, alkoi mun auto "nypyttää" ja tupruttaa sinistä savua. Urheesti kävin vielä Nokialla kaupassa ja ajelin sitten hiljakseen kauheilla kierroksilla (sekä auto että minä) kotiin. Ja tuolla se mun koslani nyt lepää yläpihalla ja odottaa vianmääritystä ja korjausta.

No, täältä maaseudulta ei tunnetusti mitään busseja kulje, joten viimeiset kaksi päivää on olleet hyvin eksoottisia. Maanantaina Wexi vei mut aamulla töihin ja pääsin iltapäivällä työkaverin Saaran kyydissä Raholaan, josta Wexi nappas mut kyytiin. Tänään aamulla Wexi vei mut Saaralle ja iltapäivällä Wexi haki mut töistä. Ongelmaksi koituu torstai, jolloin mulla on iltavuoro. Jos Wexi pääsee viemään mut töihin, niin ongelmaa ei ole, mutta jos ei, niin ensin pöyräilen bussipysäkille, sitten menen Paunulaisella Tampereelle ja siitä TKL:n onnikalla töihin. Tähän kuluu aikaa helposti 2 tuntia. Onneksi on toi yksityisyrittäjä miehenä, niin sillä on kaiket päivät aikaa kuskata mua (ja korjata mun autoa)! No, kohta sillä on 2 viikkoa lomaa meikkiksestä ja Valtista, joten eiköhän se autokin kuntoon tule.

Eilen etsiskelin passin ja Valtin paperit valmiiksi matkaa varten. Printtasin myös hotellien varaukset yms. paprut kansioon... Perjantaina Oivaan hakemaan vielä ekinokokin estopilleri ja tarvittavat leimat papruihin. Tästä se lähtee!

Nämä hienot neidit eli Leivon sisarukset saapuivat juhlistamaan Tädin synttäreitä.